Järkeviä päätöksiä!

Pyrin kaupunginvaltuutetuksi ja päättäjäksi rakkaaseen kotikaupunkiini Helsinkiin kuntavaaleissa 2021. Toimin tällä hetkellä Helsingin kokoomuksen puheenjohtajana ja Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna.

Visio Helsingin kasvusta ja muutoksesta tulee ulottaa vuosikymmenten päähän. Vaikka kaupungin päätöksentekijät valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, pitäisi poliitikkojen pystyä katsoa selvästi pidemmälle tulevaisuuteen. Minulla on aito halu vaikuttaa siihen, että myös tulevaisuudessa, tulevan valtuustokauden jälkeenkin, kaiken ikäisillä helsinkiläisillä on mahdollisuus toimivaan kaupunkiin, sen turvaan sekä palveluihin.

Kaupungin talous on pidettävä vahvana, koska vain tasapainoisella taloudenpidolla voidaan ylläpitää palveluja, pitää huolta turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista ja samalla katsoa, että kaupunkilaisten verorasitus ei kasva kohtuuttomaksi ja että kaupungin velan määrä pysyy hallinnassa. Työskentelen rahoituspäällikkönä Espoon kaupungilla. Vuodet kaupungin rahoitusosastolla antavatkin minulle jykevän taustan ymmärtää syvällisesti nimenomaan kaupungin rahoitukseen ja talouteen liittyviä moninaisia haasteita.

Tarvitaan järkevää päätöksentekoa, siksi olen ehdolla kevään 2021 kuntavaaleissa Helsingin Kokoomuksen listoilla. Toivon ääntäsi vaalipäivänä 13.6.2021 tai ennakkoäänestyspäivinä 26.05.- 08.06.2021.

Akateeminen (KTM) teinin äiti - arvoina vapaus ja vastuu, demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen.


Olen syntynyt Tampereella 1968, jossa vietin lapsuuteeni ja nuoruuteeni. Muutin 90-luvun alussa opiskelemaan Vaasan Yliopistoon, josta valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Helsinkiin lähdin töiden perässä 90-luvun puolivälissä. Asumme tällä hetkellä Vuosaaressa, Aurinkolahdessa. Aiempia kotikulmiani Helsingissä ovat olleet Munkkivuori, Kruununhaka ja Sörnäinen. Olemme asuneet Vuosaaressa 15 vuotta ja viihtyneet todella hyvin. Vuosaaressa lähellä löytyy meri, luonto, harrastukset, ostosmahdollisuudet ja metro, jolla pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan.

Perheeseeni kuuluu poikani poikani Max sekä parsonrusselterrieri neiti nimeltä Jane.

Viimeiset 13 vuotta työnantajani on ollut Espoon kaupunki. Työskentelen kaupungin konsernihallinnossa rahoituspäällikkönä ja rahoitusryhmän esimiehenä. Vastuualueeseeni kuuluu Espoon kaupungin sijoitusrahastot, kaupungin ja kaupunkikonsernin lainanottoon liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitusprojektit ( PPP-mallit /elinkaarimallit, kiinteistöleasing, kiinteistöyhtiömallit, rahastomallit ym.).

Tulen Kokoomuslaisesta kodista. Jo pienenä tyttönä juoksin Tampereella kerrostalon rapusta toiseen jakamassa Harri Holkerin vaalimainoksia. Puolueeseen liityin kuitenkin vasta vuoden 2012 kunnallisvaalien yhteydessä. Työssäni kaupungilla olen joutunut ja saanut seurata kunnallista päätöksentekoa hyvin läheltä ja siitä syttyi ajatus lähteä myös itse vaikuttamaan kotikaupunkini Helsingin asioihin! Niinpä soitin keväällä 2012 piiritoimistoon ja ilmoittauduin ehdokkaaksi. Valtuustoon ei äänet ensimmäisellä kerralla riittäneet mutta ovet vaikuttamistyöhön avautuivat. Tätä tärkeää työtä olen saanut myös jatkaa vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, jolloin äänet riittivät varavaltuutetun paikkaan ja valtuutetun paikka jäi vain harmillisen 50 äänen päähän. Miten se vanha sanonta meneekään eli kolmas kerta toden sanoo…


Teemat

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on käytettävä kaikki mahdolliset keinot

Teini-ikäisen pojan äitinä nuorten syrjäytyminen ja kuinka se pystytään ehkäisemään on sydäntäni lähellä. Lapsia ja nuoria on suojeltava ja autettava ennen kuin ongelmat mutkistuvat ja moninkertaistuvat. Lapsen ja perheen on saatava apua heti, kun siihen on tarve. Perhepalveluihin pitää olla matala kynnys, ja avohuollolla on oltava riittävästi voimavaroja.

Nuorisotyö ja sen asiantuntijat ovat korvaamattomia erityisesti saavuttamaan ne nuoret, jotka ovat muuten vaarassa ajautua syrjään. Onkin tärkeätä levittää tehokkaita etsivän nuorisotyön toimintamalleja kaikkialle ja varmistaa niille riittävä rahoitus.

Tällä hetkellä avun saaminen edellyttää nuorilta ja heidän läheisiltään voimavaroja ja kykyä etsiä apua erilaisten palveluiden joukosta. Kuormittavassa elämäntilanteessa tämä voi olla ylivoimaista Palveluita ei saa suunnitella kapea-alaisesti yksittäisen toimijan tulosvastuun näkökulmasta, vaan tieto nuorten asioista on kuljettava saumattomasti viranomaisten välillä sektori- ja kuntarajojen yli.Nuorten juoksuttaminen luukulta toiselle on loputtava, kaupungin organisaatiosta pitää löytyä tukihenkilö, joka ottaa kokonaisvastuun nuoresta.

Nuorten ja lasten syrjäytymiseen liittyvät ehkäisevän toiminnan suorat taloudelliset säästöt ovat pitkällä aikavälillä huomattavat sen lisäksi, että toimenpiteillä ehkäistään inhimillistä kärsimystä.

Homekoulut kuntoon

Hoidetaan sisäilmaongelmista kärsivät koulu ja päiväkotikiinteistöt kuntoon mahdollisimman pikaisesti ja kestävästi niin, että emme tulevaisuudessakaan joudu murehtimaan korjausvelasta kärsivien rakennusten kuntoa.

Tämän Helsingissä voi toteuttaa jatkamalla elinkaarimallin käyttöä, jolla on tällä hetkellä toteutettu vasta pari hanketta, koulu/päiväkotien korjauksissa ja uudisrakentamisessa. Elinkaarimallissa sopimuksella määritetään urakoitsijalle jopa 25 vuoden vastuu rakennuksen hyvästä kunnosta. Näin tulee myös rakennuksen elinkaaren aikaiset korjauksetkin varmasti hoidettua eikä korjausvelkaa synny.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien hoitaminen on varmasti yksi parhaista sijoituksista, jotka yhteiskunta voi tehdä.

Julkisissa investoinneissa piikin ei tarvitse olla auki

Kaupungin pitää olla yritysten kumppani, ei kampittaja. Kaupungin pitää olla valmis käyttämään ja tutkimaan investoinneissa erilaisia hankintamuotoja - ja malleja. Elinkaarimallin lisäksi Public Private Partnership -malli (PPP) mm. osoittaa loistavasti miten julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyönä saadaan aikaan laaja kokonaisuus tehokkaasti ja pitävin kustannuksin.

Hankintamuodossa vastuut ja kustannukset sovitaan etukäteen. Mikäli yksityisen toimijan suorituksessa on puutteita, tämä velvoitetaan maksuvähennyksiin. Riskit, kuten kustannusten nousu, hankkeiden viivästyminen ja laadulliset poikkeamat ovat yksityisen toimijan vastuulla, eikä niihin tarvita veronmaksajien rahoja lainkaan.

PPP-malli varmistaa siis kustannus- ja aikataulupitävyyden sekä omaisuusarvojen säilymisen kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kilpailutusvaiheessa tehtävä kehitystyö ja palveluntuottajalle jäävä elinkaarivastuu puolestaan kannustavat energia-, tila-, ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Laajasti muualla Euroopassa käytössä oleva PPP-hankintamalli auttaisi kuntatalouden vaikeassa tilanteessa ratkaisemaan investointitarpeita ja toteuttamaan hankkeet tehokkaasti.

Kun kustannukset ovat tiedossa, piikin ei tarvitse olla auki.

Kaupunginosien kehittäminen lähtee asukkaiden kuulemisesta

On todella tärkeätä, että Helsinki kutsuu kaupunkilaisia mukaan kehittämään kaupunkia, sen palveluita ja alueita.

Kun rakennetaan uusia asuinalueita tai tiivistetään jo olemassa olevia alueita pitää varmistaa, että alueille saadaan kasvaneen asukasmäärän myötä myös enemmän palveluja, kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja elämää. Samalla luodaan myös lisää työpaikkoja. Lisääntyneen asukasmäärän myötä saadaan myös lisää käyttäjiä nykyisille palveluille, jotka uhkaisivat muuten jo mahdollisesti kadota.

Rakentamista suunniteltaessa täytyy pitää huoli myös siitä, että viheralueita säilytetään mahdollisimman paljon, jotta asukkailla säilyy mahdollisuus nauttia ulkoilusta, luonnon rauhasta ja viettää puistoissa ja metsiköissä vapaa-aikaa.

Helsingin asuntopula ja siitä johtuva asumisen hinnan kallistuminen ovat ongelma. Korkeat asumiskustannukset voivat jopa estää uusien työpaikkojen muodostumista Helsingin alueelle ja näin samalla vaikuttaa negatiivisesti koko Suomen talouskasvuun. Asuntopula näkyy myös historiallisen korkeina asumistukimenoina.

Helsinki voisi aloittaa esim. tarpeettoman yksityiskohtaisten asemakaavamääräysten väljentämisestä sekä kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittamisesta. Myös rakentamiskelpoisia tontteja on oltava riittävästi tyydyttämään kysyntä-tarjonta tilanne.

Liikkuminen eri kulkutavoin pitää olla sujuvaa

Helsingissä tarvitaan kaikkia liikkumismuotoja. Kasvavassa kaupungissa joukkoliikennettä pitää kehittää jatkuvasti. On haettava uusia ja joustavia ratkaisuja joukkoliikennejärjestelmän parantamiseksi esimerkiksi liityntäliikennettä kehittämällä.

Jalankulkijoiden turvallisuutta pitää parantaa sekä reittien toimivuutta kävelijöille ja pyöräilijöille kehittää. Erityisesti kantakaupungissa tarvitaan maanalaisia liikenneväyläratkaisuja, jotka sujuvoittavat liikkumista ja jättävät tilaa maanpäällisten reittien uudelle kehiitämiselle.

Ruuhkamaksut eivät auta ratkomaan Helsingin vetovoimaan liittyviä lähiajan haasteita. Myös henkilöautot kuuluvat Helsinkiin ja yksityisautoilulla tulee olemaan mittava rooli Helsingin alueella vielä tulevina vuosinakin. Julkisen liikenteen kehittämisen ohella on Helsingissä pidettävä huoli, että henkilöautoille löytyy parkkipaikkoja ja väyliä jatkossakin.


Blogi

Homekoulut kuntoon kestävästi!

Kuntaliiton mukaan yli tuhat suomalaista koulua kärsii jonkinlaisista homeongelmista.

Helsingissäkin on kymmeniä kouluja, joissa on eriasteisia sisäilmaongelmia. Näistä perusteellisia korjauksia tehdään kuitenkin vain n. viisi vuodessa.

Kunnissa valtaosa rakennushankkeista toteutetaan edelleen perinteisesti urakoimalla, jossa kunnan organisaatio vastaa suunnittelusta tai suunnitteluttamisesta ja urakoitsija hankkeen toteuttamisesta. Ylläpito hoidetaan omana työnä, jos toteutetaan.

Homeongelmien yhtenä alkusyynä onkin mitä ilmeisimmin rakennusten laiminlyöty ylläpito. Näyttää siltä, että nyt koulurakennuksia korjataan silloin, kun niissä alkaa ilmetä sisäilmaongelmia ja selviä kosteusvaurioita. Tuolloin peli on jo menetetty.

Perinteisten urakkamuotojen rinnalla vaihtoehtona on elinkaarimalli, jossa palveluntuottaja/ rakennusliike yhdellä sopimuksella vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (20-25 vuotta) ajan.

Eräs tärkeimmistä elinkaarimallia puoltavista näkökulmista on, että sillä turvataan rakennusten hoito ja huolto sekä kunnossapitokorjaukset koko sopimusjakson ajan. Sopimuksen mukaiset

palvelut saadaan riippumatta kaupungin taloudellisen tilanteen heilahteluista.

Malli kannustaa myös aikataulussa pysymiseen, samoin kuin kustannusten kurissa pitämiseen. Kun maksut on sidottu kohteen käytettävyyteen, hyvä laatu on myös palveluntuottajan etu.

Kaupunki maksaa kiinteistön ylläpidosta sopimuksen mukaisesti vuosittain. Sovitusta palvelutasosta tai toimitusajasta lipsuminen alentaa kaupungin maksuosuutta. Käyttäjän saama kiinteistöpalvelu on mallissa varmistettu vähintään 20 vuodeksi eteenpäin, jolloin tuloksena on sopimuskauden jälkeen lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat.

Tässä on siis malli, jolla voidaan toteuttaa toiminnallisesti hyvälaatuisia kohteita riskit minimoiden ja siirtää pitkäaikainen vastuu kohteiden käytettävyydestä kaupungilta yhteistyökumppanille. Riskin siirto julkiselta toimijalta yksityiselle maksaa tietysti jotakin, mutta niin maksaa myös se, että kiinteistöjen korjaukset jätetään tekemättä ja lapset ja opettajat sairastuvat.

Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat onnistuneesti peruskorjanneet sekä rakentaneet useita kymmeniä vakavista sisäilmaongelmista kärsineitä kouluja elinkaarimallia käyttäen Helsinki on vihdoin tällä valtuustokaudella liittynyt tähän muiden kuntien joukkoon ja tällä hetkellä pari kohdetta on rakentumassa kyseistä mallia käyttäen. Toivon, että elinkaarimalli Helsingissä löytyy tulevaisuudessa useammankin kiinteistön kohdalla aina yhtenä pohdittavana hankintamuotona!




Vuosaari

On vain valitettavasti realistista todeta, että Vuosaari on väistämättä tulevaisuuden kasvualueita Helsingissä. Huolimatta siitä, että kaupunginosassa asuu jo nyt noin 40.000 asukasta. Jo tällä asukasmäärällä Vuosaari on siis suunnilleen samankokoinen kuin Suomen 28/309 suurin kaupunki Rauma. Koska kasvua ei pysty pysäyttämään niin onkin äärimmäisen tärkeätä, että kun Vuosaarta rakennetaan, rakennetaan turvallista, viihtyisää ja toimivaa kaupunginosaa. Kaupunginosaa, jossa ihmisten arki sujuu ja rullaa mukavasti. Vuosaarta on kehitettävä alueen vahvuudet ja ominaispiirteet tunnustaen yhä viihtyisämmiksi ja toimivammaksi yhdessä asukkaiden kanssa.

Vuosaaresta pitää löytyy koteja eri elämäntilanteita varten. Samalla kun Vuosaareen muuttaa lisää asukkaita on varmistettava, että palvelut kaikenikäisille, riittävästi päiväkoteja, kouluja, erilaiset palvelut perheille sekä palveluja ja toimintaa senioreille ja hyvät liikenneyhteydet, ovat tulleet alueille etupainotteisesti. Vuosaaresta pitäisi löytyä myös toimivia liiketiloja sekä eläviä toreja, terassialueita ja tapahtumia.

Vuosaari on Helsingin vihrein ja merellisen kaupunginosa. Vuosaaresta on löydyttävä tulevaisuudessakin virkistysalueet, puistot ja metsät ja kaikille vapaat merenrannat, joissa asukaat voivat viettää vapaa-aikaansa. Vuosaaresta pitää löytyy eri-ikäisille mahdollisimman paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Vuosaaressa asukkaat saavat apua, hoitoa ja hoivaa omiin tarpeisiinsa yhä paremmin ja Vuosaaressa on turvallista asua. Vuosaaresta löytyy myös leirintä-alue, jonka arvo matkailukohteena on kaupungin taholta ymmärretty.

Kuluvalla valtuustokaudella 2017-2021 kaupunginvaltuutetut ovat edustaneet Helsingin eri kaupunginosia hyvinkin epätasaisesti, n. kaksi kolmasosaa nykyisistä kaupunginvaltuutetuista asuu kantakaupungissa, yli kymmenen kilometrin ja puolen tunnin metromatkan päässä Vuosaaresta. Valitettavaa sanoa, että useimmat kaupunginvaltuutetut harvoin tuntevat tarkemmin kaupunginosia ja alueita, joiden asemakaavoista he päättävät. Tällä hetkellä Vuosaaren asioista päättävät siis hyvin pitkälle henkilöt, joilta puuttuu täysin kokemus vuosaarelaisten arjen elämästä.

Vaikkakin valtuutetun tehtävä on ajatella kaupunkia kokonaisuutena, niin oman lähiseudun asioiden parantaminen kiinnostaa varmasti vielä meitä jokaista päättäjää erityisesti. Kukaan muu ei tunne alueita ja niiden erityispiirteitä niin hyvin kuin alueen asukkaat. Omien kotikulmien valtuutettu kuuntelee asukkaita ja jaksaa puuttua tylsiin perusasioihinkin. Ja tosi asia vaan on, että mitä enemmän ja useammasta eri puolueesta meiltä löytyy vuosaarelaisia valtuutettuja, sitä enemmän me saamme muskelia ja voimaa oman rakkaan Vuosaaremme asioiden eteenpäin viemiselle.

Tästä hyvänä esimerkkinä mm. lokakuussa 2020 kaupunkiympäristö lautakunnassa tehty päätös koskien Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita. Lautakunta päätti yksimielisesti (kaikki puolueet päätöksen takana) asiaa pohdittuaan, paikallisten kanssa keskusteltuaan ja vuosaarelaisten palautetta luettuaan sekä meidän vuosaarelaisten lautakunnan jäsenten kommentteja kuultuaan, että Meri-Rastilan arvokas rantametsä irrotetaan suunnitteluperiaatteista, ei siis rakenneta, vaan säilytetään kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Tämä on myös mainio esimerkki siitä, että pitkäjänteisellä asukkaiden vaikuttamistyöllä, jota vuosaarelaiset olivat asian eteen tehneet, on aidosti merkitystä.

Vuosaari valittiin vuonna 2017 suomen parhaaksi kaupunginosaksi. Ja me vuosaarelaiset haluamme saaremme myös tulevaisuudessa pitää parhaana paikkana elää, asua ja yrittää!




HELSINKI KASVAA JA KEHITTYY

Helsingin kaupunginosat ovat hyvin erilaisia ja omaleimaisia. Ne ovat rakentuneet eri aikakausina, mikä myös näkyy alueiden ilmeessä. Helsinki kasvaa voimakkaasti. Vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan keskimäärin 6 700 asukasta 2030-luvulle saakka, mikä luonnollisesti tarkoittaa, että Helsinkiin rakentuu kokonaan uusia kaupunginosia ja jo olemassa olevat kaupunginosat tulevat kasvamaan, kehittymään ja muuttumaan.

On tärkeää, että kaupungin kasvu on sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävää. Asioiden, kuten ilmastopolitiikka, resurssitehokkuus, arjen toimivuus, kaupunkiympäristön vetovoimaisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, hyvinvointi ja asukkaiden osallisuus pitää olla kestävän kaupunkikehityksen ytimessä. Helsingin kasvulle erityisiä kysymyksiä ovat myös asumiseen, liikkumiseen, maahanmuuttoon sekä segregaation ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät kysymykset.

Visio kaupungin kasvusta ja muutoksesta tulee ulottaa vuosikymmenien päähän. Vaikka päätöksentekijät valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, pitäisi poliitikkojen katsoa selvästi pidemmälle tulevaisuuteen - valtuustokausien ylitse.

HELSINKIÄ RAKENNETAAN VILKKAAMMIN KUIN KOSKAAN

Voimakkaasti kasvavat uudet kaupunginosat ovat suurilla projektialueilla. Kalasatamassa ja sen ympäristössä, Jätkäsaaren-Hernesaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa ja muualla Laajasalossa sekä Pasilassa.

Näillä uusilla, rakenteilla olevilla alueilla rakentaminen on hidasta, sillä taloja ja kortteleita rakennetaan yksi kerrallaan. Ensimmäiset asukkaat muuttavat käytännössä rakennustyömaalle, jossa ympärillä tapahtuvasta rakentamisesta aiheutuvat haitat ovat asukkaille mittavia pitkän aikaa. Olisikin todella tärkeää, että kaupunki miettisi millaisilla yhteistoimintatavoilla mm. rakennuttajien kanssa otettaisiin huomioon asukkaiden viihtyminen rakentuvan alueen keskellä sekä varmistettaisiin, että alueen palvelut ja liikennejärjestelyt kehittyvät samaan tahtiin kuin asukkaat muuttavat paikalle.

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN ON KAUPUNGIN RIKKAUS

Täysin uusien kaupunginosien ulkopuolelle on Helsingissä viime vuosina rakennettu vajaa puolet uusista asunnoista. Tärkeitä kasvualueita ovat mm. Vuosaari, Lauttasaari, Herttoniemen yritysalue, Oulunkylä, Etelä-Haaga, Myllypuro ja Mellunmäki.

Täydennysrakentamista on tehty näihin vanhoihin, jo olemassa oleviin kaupunginosiin, joissa palvelut, liikennejärjestelyt ja joukkoliikenne ovat jo valmiina. Täydennysrakentaminen on muovannut alueita uusiksi ja kaupunginosien luonne on mahdollisesti hivenen muuttunut. Rakentaminen on tehty kuitenkin pienissä paloissa, joten ympäristön uudistuminen on tapahtunut vähitellen. Näillä alueilla uusi rakennuskanta rikastuttaa vanhaa ja kerrostuneisuus tekee katukuvasta elävän.

Pyrkimyksenä pitääkin olla, että alueille saadaan kasvaneen asukasmäärän myötä myös enemmän palveluja, kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja elämää. Samalla luodaan myös lisää työpaikkoja. Lisääntyneen asukasmäärän myötä saadaan myös lisää käyttäjiä nykyisille palveluille, jotka uhkaisivat muuten jo mahdollisesti kadota. Täydennysrakentamista suunniteltaessa täytyy pitää huoli myös siitä, että viheralueita säilytetään mahdollisimman paljon, jotta asukkailla säilyy mahdollisuus nauttia ulkoilusta, luonnonrauhasta ja viettää puistoissa ja metsiköissä vapaa-aikaa.

ERI KAUPUNGINOSISSA ERILAISIA ASUKKAITA

Kaupunginosat saavat ja niiden pitääkin olla omaleimaisia ja asukkaidensa näköisiä. Toisaalta mikään ei kasvavassa kaupungissa ole pysyvää, joten joustavuutta pitää lisätä tilaratkaisuissa ja palvelurakenteissa.

Kaupunginosien kehitykseen vaikuttaa suuresti se millaisia kaupunginosan asukkaat ovat. Helsingissä varhaiskasvatusikäisten määrän ennustetaan vähenevän alentuneen syntyvyyden vuoksi seuraavien viiden vuoden aikana. Peruskouluikäisten määrän sen sijaan ennustetaan kasvavan nopeasti 2020-luvun puoliväliin saakka, jopa yli 1 500:lla vuodessa. 75 vuotta täyttäneiden määrän taas ennustetaan kasvavan nopeasti suurten ikäluokkien vanhetessa, peräti 3 000 asukkaalla vuodessa 2020-luvun alkupuolella. Suuri osa kaupungin kasvusta tulee maahanmuutosta.

Eri ikäryhmillä, perheellisillä ja sinkuilla on hyvinkin erilaiset toiveet ja tarpeet sekä alueen palveluiden suhteen kuin myös asuntotarpeiden suhteen. Kaupunginosien ja niiden palvelutarjonnan pitääkin pystyä pitkällä tähtäimellä sopeutumaan siihen, että alueen asukaskunta voi vuosien kuluessa muuttua suurestikin. Kaupungin kaavoituksen pitää myös sallia muutos. Onkin tärkeää, että kaavoittaja kuuntelee myös alueiden asukkaiden mielipiteitä kaupunginosia kehitettäessä.

SOSIAALISTA ERIYTYMISTÄ EHKÄISTÄVÄ

On sitten kyse täysin uudesta kaupunginosasta tai jo olemassa olevasta alueesta, niin tämän päivän yksi tärkeimmistä kaupungin kasvuun ja kehittämiseen liittyvistä haasteista on estää Helsingin eri kaupunginosien alueellinen eriytyminen eli asumisen segregaatio. Helsingissä tätä kehitystä on onnistuttu jarruttamaan rakentamalla samoille asuinalueille tasaisesti omistus- ja vuokra-asuntoja. Sosiaalista eriytymistä on silti tapahtunut ja suunta on valitettavasti vahvistunut viime vuosina. Huono-osaisuus on samalla muuttunut aiempaa monikerroksisemmaksi eli esimerkiksi pienituloisuus, työttömyys ja alhainen koulutustaso kasautuvat aiempaa selkeämmin samoille alueille. Tämä näkyy alueellisesti eriytyneinä palvelutarpeina.

On siis tärkeää tehdä kaikki sen eteen, että väestöryhmien ja alueiden välinen eriytyminen saadaan vähenemään. Eikä käy niin, että kaupungin sisäinen muuttoliike vaan voimistaa eriytymiskehitystä, mikäli asunnonvaihtajat alkavat tehdä valintojaan korostetusti alueiden ominaisuuksien perusteella, esim. koulu- ja päiväkotipaikkojen valinta toisia alueita suosien ja toisia karttaen.

KAIKKI LÄHTEE ASUKKAIDEN KUULEMISESTA

Tällä valtuustokaudella Helsingissä toimeenpantiin osallisuus- ja vuorovaikutusmalli, jonka perustana on kaupunkilaisten tieto ja osaaminen. Helsinki kutsuu kaupunkilaisia mukaan kehittämään kaupunkia, sen palveluita ja alueita. Se on hieno tapa kasvattaa asukkaiden vaikutusvaltaa elinympäristönsä asioihin ja rakentaa näin monipuolisia ja elinvoimaisia kaupunginosia.


CURRICULUM VITAE

Maarit Vierunen (s.1968)

KOULUTUS

  • Hanken (CEFA, Certified EFFAS financial analyst) 2002 - 2003
  • Vaasan yliopisto (KTM Laskentatoimi ja rahoitus) 1993 - 2003

LUOTTAMUSTOIMET
  • Helsingin kokoomuksen puheenjohtaja 2018-
  • Kansallinen Kokoomus puoluehallituksen jäsen 2018-
  • Kansallissäätiön hallitus, jäsen 2019-
  • Helsingin Kokoomus, piirihallituksen jäsen 2017-

  • Helsingin kaupunki, varavaltuutettu, 2017-
  • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen, 2017-
  • Helsingin kaupunki, Oy Mankala Ab, hallituksen jäsen, 2017-
  • Uudenmaan maakuntakaavan ohjausryhmä, jäsen, 2017-
  • Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevä MAL 2019 -suunnitelman valmisteluryhmä, jäsen 2017-

  • Helsinki Roosters ry, hallituksen jäsen 2020-
  • Espoo Catering Oy, hallituksen jäsen 2020-
  • Marttaliitto, sijoitustoimikunnan jäsen 2020-

  • Kokoomuksen puoluevaltuusto, varajäsen 2016 - 2017
  • Helsingin Seudun Kokoomus ry., hallituksen jäsen 2015 - 2017
  • Tampereen Yliopisto, sijoitustoimikunnan jäsen, 2015 - 2018
  • Vuosaaren seurakuntaneuvosto, jäsen, 2015 - 2018
  • Helsingin kaupunki, asuntotuotantotoimikunnan jäsen, 2013 - 2017
  • Helsingin kaupunki, kiinteistölautakunnan varajäsen, 2014 - 2017
  • Centura ry, hallituksen jäsen, 2015 - 2017
  • Vuosaari seura, hallituksen jäsen, 2013 - 2015

TYÖKOKEMUS
  • Espoon kaupunki, Rahoitusäällikkö, 09/2008 -
  • Kaupthing Bank, Osakemeklari, 2007 - 2008
  • Tamro, Rahoitusassistentti, 2004 - 2005
  • Opstock pankkiiriliike, Osakemeklari, 1998 - 2002
  • Leonia Pankki, Korkodealer, 1997 - 1998
  • Postipankki, Dealer harjoittelija, 1996

KURSSIT
  • Kho Kunnallisen osakeyhtiön hallitusosaaja 2019
  • Alueellinen Maanpuolustuskurssi 2010
  • Alueellisen Maanpuolustuksen jatkokurssi 2015


Yhteystiedot

OTA YHTEYTTÄ

maarit.vierunen@gmail.com
046 8773296

Vaalikampanjan tekeminen ei kuitenkaan onnistu yksin.
Olisinkin suuresti kiitollinen kaikesta mahdollisesta avusta ja tuesta kampanjalleni, laita siis viestiä maarit.vierunen@gmail.com ja liity vaikka vaalitiimiini.

Roskapostiestokoodi 45799

Maarit Vierunen
Esittely
Teemat
CV
Yhteystiedot

Maarit Vierunen 2021.
Sivuston suunnittelu ja toteutus NettiKari Oy