Järkeviä päätöksiä!

Pyrin kaupunginvaltuutetuksi ja päättäjäksi rakkaaseen kotikaupunkiini Helsinkiin kuntavaaleissa 2021. Toimin tällä hetkellä Helsingin kokoomuksen puheenjohtajana ja Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna.

Visio Helsingin kasvusta ja muutoksesta tulee ulottaa vuosikymmenten päähän. Vaikka kaupungin päätöksentekijät valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, pitäisi poliitikkojen pystyä katsoa selvästi pidemmälle tulevaisuuteen. Minulla on aito halu vaikuttaa siihen, että myös tulevaisuudessa, tulevan valtuustokauden jälkeenkin, kaiken ikäisillä helsinkiläisillä on mahdollisuus toimivaan kaupunkiin, sen turvaan sekä palveluihin.

Kaupungin talous on pidettävä vahvana, koska vain tasapainoisella taloudenpidolla voidaan ylläpitää palveluja, pitää huolta turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista ja samalla katsoa, että kaupunkilaisten verorasitus ei kasva kohtuuttomaksi ja että kaupungin velan määrä pysyy hallinnassa. Työskentelen rahoituspäällikkönä Espoon kaupungilla. Vuodet kaupungin rahoitusosastolla antavatkin minulle jykevän taustan ymmärtää syvällisesti nimenomaan kaupungin rahoitukseen ja talouteen liittyviä moninaisia haasteita.

Tarvitaan järkevää päätöksentekoa, siksi olen ehdolla kevään 2021 kuntavaaleissa Helsingin Kokoomuksen listoilla. Toivon ääntäsi vaalipäivänä 13.6.2021 tai ennakkoäänestyspäivinä 26.05.- 08.06.2021.

Akateeminen (KTM) teinin äiti - arvoina vapaus ja vastuu, demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen.


Olen syntynyt Tampereella 1968, jossa vietin lapsuuteeni ja nuoruuteeni. Muutin 90-luvun alussa opiskelemaan Vaasan Yliopistoon, josta valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Helsinkiin lähdin töiden perässä 90-luvun puolivälissä. Asumme tällä hetkellä Vuosaaressa, Aurinkolahdessa. Aiempia kotikulmiani Helsingissä ovat olleet Munkkivuori, Kruununhaka ja Sörnäinen. Olemme asuneet Vuosaaressa 15 vuotta ja viihtyneet todella hyvin. Vuosaaressa lähellä löytyy meri, luonto, harrastukset, ostosmahdollisuudet ja metro, jolla pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan.

Perheeseeni kuuluu poikani poikani Max sekä parsonrusselterrieri neiti nimeltä Jane.

Viimeiset 13 vuotta työnantajani on ollut Espoon kaupunki. Työskentelen kaupungin konsernihallinnossa rahoituspäällikkönä ja rahoitusryhmän esimiehenä. Vastuualueeseeni kuuluu Espoon kaupungin sijoitusrahastot, kaupungin ja kaupunkikonsernin lainanottoon liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitusprojektit ( PPP-mallit /elinkaarimallit, kiinteistöleasing, kiinteistöyhtiömallit, rahastomallit ym.).

Tulen Kokoomuslaisesta kodista. Jo pienenä tyttönä juoksin Tampereella kerrostalon rapusta toiseen jakamassa Harri Holkerin vaalimainoksia. Puolueeseen liityin kuitenkin vasta vuoden 2012 kunnallisvaalien yhteydessä. Työssäni kaupungilla olen joutunut ja saanut seurata kunnallista päätöksentekoa hyvin läheltä ja siitä syttyi ajatus lähteä myös itse vaikuttamaan kotikaupunkini Helsingin asioihin! Niinpä soitin keväällä 2012 piiritoimistoon ja ilmoittauduin ehdokkaaksi. Valtuustoon ei äänet ensimmäisellä kerralla riittäneet mutta ovet vaikuttamistyöhön avautuivat. Tätä tärkeää työtä olen saanut myös jatkaa vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, jolloin äänet riittivät varavaltuutetun paikkaan ja valtuutetun paikka jäi vain harmillisen 50 äänen päähän. Miten se vanha sanonta meneekään eli kolmas kerta toden sanoo…


Teemat

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on käytettävä kaikki mahdolliset keinot

Teini-ikäisen pojan äitinä nuorten syrjäytyminen ja kuinka se pystytään ehkäisemään on sydäntäni lähellä. Lapsia ja nuoria on suojeltava ja autettava ennen kuin ongelmat mutkistuvat ja moninkertaistuvat. Lapsen ja perheen on saatava apua heti, kun siihen on tarve. Perhepalveluihin pitää olla matala kynnys, ja avohuollolla on oltava riittävästi voimavaroja.

Nuorisotyö ja sen asiantuntijat ovat korvaamattomia erityisesti saavuttamaan ne nuoret, jotka ovat muuten vaarassa ajautua syrjään. Onkin tärkeätä levittää tehokkaita etsivän nuorisotyön toimintamalleja kaikkialle ja varmistaa niille riittävä rahoitus.

Tällä hetkellä avun saaminen edellyttää nuorilta ja heidän läheisiltään voimavaroja ja kykyä etsiä apua erilaisten palveluiden joukosta. Kuormittavassa elämäntilanteessa tämä voi olla ylivoimaista Palveluita ei saa suunnitella kapea-alaisesti yksittäisen toimijan tulosvastuun näkökulmasta, vaan tieto nuorten asioista on kuljettava saumattomasti viranomaisten välillä sektori- ja kuntarajojen yli.Nuorten juoksuttaminen luukulta toiselle on loputtava, kaupungin organisaatiosta pitää löytyä tukihenkilö, joka ottaa kokonaisvastuun nuoresta.

Nuorten ja lasten syrjäytymiseen liittyvät ehkäisevän toiminnan suorat taloudelliset säästöt ovat pitkällä aikavälillä huomattavat sen lisäksi, että toimenpiteillä ehkäistään inhimillistä kärsimystä.

Homekoulut kuntoon

Hoidetaan sisäilmaongelmista kärsivät koulu ja päiväkoti kiinteistöt kuntoon mahdollisimman pikaisesti ja kestävästi niin, että emme tulevaisuudessakaan joudu murehtimaan korjausvelasta kärsivien rakennusten kuntoa.

Tämän Helsingissä voi toteuttaa jatkamalla elinkaarimallin käyttöä malli, jolla on tällä hetkellä toteutettu vasta pari hanketta, koulu/päiväkotien korjauksissa ja uudisrakentamisessa. Elinkaarimallissa sopimuksella määritetään urakoitsijalle jopa 25 vuoden vastuu rakennuksen hyvästä kunnosta. Näin tulee myös rakennuksen elinkaaren aikaiset korjauksetkin varmasti hoidettua eikä korjausvelkaa synny.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien hoitaminen on varmasti yksi parhaista sijoituksista, jotka yhteiskunta voi tehdä.

Julkisissa investoinneissa piikin ei tarvitse olla auki

Kaupungin pitää olla yritysten kumppani, ei kampittaja. Kaupungin pitää olla valmis käyttämään ja tutkimaan investoinneissa erilaisia hankintamuotoja - ja malleja. Elinkaarimallin lisäksi Public Private Partnership -malli (PPP) mm. osoittaa loistavasti miten julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyönä saadaan aikaan laaja kokonaisuus tehokkaasti ja pitävin kustannuksin.

Hankintamuodossa vastuut ja kustannukset sovitaan etukäteen. Mikäli yksityisen toimijan suorituksessa on puutteita, tämä velvoitetaan maksuvähennyksiin. Riskit, kuten kustannusten nousu, hankkeiden viivästyminen ja laadulliset poikkeamat ovat yksityisen toimijan vastuulla, eikä niihin tarvita veronmaksajien rahoja lainkaan.

PPP-malli varmistaa siis kustannus- ja aikataulupitävyyden sekä omaisuusarvojen säilymisen kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kilpailutusvaiheessa tehtävä kehitystyö ja palveluntuottajalle jäävä elinkaarivastuu puolestaan kannustavat energia-, tila-, ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Laajasti muualla Euroopassa käytössä oleva PPP-hankintamalli auttaisi kuntatalouden vaikeassa tilanteessa ratkaisemaan investointitarpeita ja toteuttamaan hankkeet tehokkaasti.

Kun kustannukset ovat tiedossa, piikin ei tarvitse olla auki.

Kaupunginosien kehittäminen lähtee asukkaiden kuulemisesta

On todella tärkeätä, että Helsinki kutsuu kaupunkilaisia mukaan kehittämään kaupunkia, sen palveluita ja alueita.

Kun rakennetaan uusia asuinalueita tai tiivistetään jo olemassa olevia alueita pitää varmistaa, että alueille saadaan kasvaneen asukasmäärän myötä myös enemmän palveluja, kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja elämää. Samalla luodaan myös lisää työpaikkoja. Lisääntyneen asukasmäärän myötä saadaan myös lisää käyttäjiä nykyisille palveluille, jotka uhkaisivat muuten jo mahdollisesti kadota.

Rakentamista suunniteltaessa täytyy pitää huoli myös siitä, että viheralueita säilytetään mahdollisimman paljon, jotta asukkailla säilyy mahdollisuus nauttia ulkoilusta, luonnon rauhasta ja viettää puistoissa ja metsiköissä vapaa-aikaa.

Helsingin asuntopula ja siitä johtuva asumisen hinnan kallistuminen ovat ongelma. Korkeat asumiskustannukset voivat jopa estää uusien työpaikkojen muodostumista Helsingin alueelle ja näin samalla vaikuttaa negatiivisesti koko Suomen talouskasvuun. Asuntopula näkyy myös historiallisen korkeina asumistukimenoina.

Helsinki voisi aloittaa esim. tarpeettoman yksityiskohtaisten asemakaavamääräysten väljentämisestä sekä kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittamisesta. Myös rakentamiskelpoisia tontteja on oltava riittävästi tyydyttämään kysyntä-tarjonta tilanne.

Liikkuminen eri kulkutavoin pitää olla sujuvaa

Helsingissä tarvitaan kaikkia liikkumismuotoja. Kasvavassa kaupungissa joukkoliikennettä pitää kehittää jatkuvasti. On haettava uusia ja joustavia ratkaisuja joukkoliikennejärjestelmän parantamiseksi esimerkiksi liityntäliikennettä kehittämällä.

Jalankulkijoiden turvallisuutta pitää parantaa sekä reittien toimivuutta kävelijöille ja pyöräilijöille kehittää. Erityisesti kantakaupungissa tarvitaan maanalaisia liikenneväyläratkaisuja, jotka sujuvoittavat liikkumista ja jättävät tilaa maanpäällisten reittien uudelle kehiitämiselle.

Ruuhkamaksut eivät auta ratkomaan Helsingin vetovoimaan liittyviä lähiajan haasteita. Myös henkilöautot kuuluvat Helsinkiin ja yksityisautoilulla tulee olemaan mittava rooli Helsingin alueella vielä tulevina vuosinakin. Julkisen liikenteen kehittämisen ohella on Helsingissä pidettävä huoli, että henkilöautoille löytyy parkkipaikkoja ja väyliä jatkossakin.


CURRICULUM VITAE

Maarit Vierunen (s.1968)

KOULUTUS

  • Hanken (CEFA, Certified EFFAS financial analyst) 2002 - 2003
  • Vaasan yliopisto (KTM Laskentatoimi ja rahoitus) 1993 - 2003

LUOTTAMUSTOIMET
  • Helsingin kokoomuksen puheenjohtaja 2018-
  • Kokoomuksen puoluehallitus, jäsen 2018-
  • Kansallissäätiön hallitus, jäsen 2019-
  • Helsingin Kokoomus, piirihallituksen jäsen 2017-

  • Helsingin kaupunki, varavaltuutettu, 2017-
  • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen, 2017-
  • Helsingin kaupunki, Oy Mankala Ab, hallituksen jäsen, 2017-
  • Uudenmaan maakuntakaavan ohjausryhmä, jäsen, 2017-
  • Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevä MAL 2019 -suunnitelman valmisteluryhmä, jäsen 2017-

  • Helsinki Roosters ry, hallituksen jäsen 2020-
  • Espoo Catering Oy, hallituksen jäsen 2020-
  • Marttaliitto, sijoitustoimikunnan jäsen 2020-

  • Kokoomuksen puoluevaltuusto, varajäsen 2016 - 2017
  • Helsingin Seudun Kokoomus ry., hallituksen jäsen 2015 - 2017
  • Tampereen Yliopisto, sijoitustoimikunnan jäsen, 2015 - 2018
  • Vuosaaren seurakuntaneuvosto, jäsen, 2015 - 2018
  • Helsingin kaupunki, asuntotuotantotoimikunnan jäsen, 2013 - 2017
  • Helsingin kaupunki, kiinteistölautakunnan varajäsen, 2014 - 2017
  • Centura ry, hallituksen jäsen, 2015 - 2017
  • Vuosaari seura, hallituksen jäsen, 2013 - 2015

TYÖKOKEMUS
  • Espoon kaupunki, Sijoituspäällikkö, 09/2008 -
  • Kaupthing Bank, Osakemeklari, 2007 - 2008
  • Tamro, Rahoitusassistentti, 2004 - 2005
  • Opstock pankkiiriliike, Osakemeklari, 1998 - 2002
  • Leonia Pankki, Korkodealer, 1997 - 1998
  • Postipankki, Dealer harjoittelija, 1996

KURSSIT
  • Kho Kunnallisen osakeyhtiön hallitusosaaja 2019
  • Alueellinen Maanpuolustuskurssi 2010
  • Alueellisen Maanpuolustuksen jatkokurssi 2015


Yhteystiedot

OTA YHTEYTTÄ

maarit@maaritvierunen.fi
046 8773296

Vaalikampanjan tekeminen ei kuitenkaan onnistu yksin.
Olisinkin suuresti kiitollinen kaikesta mahdollisesta avusta ja tuesta kampanjalleni, laita siis viestiä maarit@maaritvierunen.fi ja liity vaikka vaalitiimiini.


Maarit Vierunen
Esittely
Teemat
CV
Yhteystiedot

Maarit Vierunen 2021.
Sivuston suunnittelu ja toteutus NettiKari Oy